Rytminen voimistelu

Lajiesittely

Rytminen voimistelu on kansainvälisen voimisteluliiton (FIG) virallinen kilpaurheilulaji, joka tuli Suomeen Neuvostoliitosta. Se kehittyi ensin naisvoimistelusta moderniksi voimisteluksi ja siitä rytmiseksi kilpavoimisteluksi. Rytminen voimistelu on urheilumuoto, jossa musiikki, voimistelijan liike ja väline muodostavat harmonisen kokonaisuuden. Rytmisessä voimistelussa kilpaillaan sekä yksilö- että joukkuekilpailussa.

Lajisuoritus muodostuu musiikin mukaan tehdystä liikesarjasta, jossa käytetään välineenä joko narua, vannetta, palloa, keiloja tai nauhaa. Rytmisessä voimistelussa suoritus perustuu monipuolisten vartalon perusliikkeiden hallintaan. Hyppyihin, piruetteihin, tasapainoihin, taivutuksiin ja muihin vartalon liikkeisiin on vielä yhdistettävä välineiden taiturimainen käsittely.

Kilpailujärjestelmä

Rytmisen voimistelun kilpailujärjestelmä muodostuu kahdenlaisista kilpailuista: ikäkausi- ja luokkakilpailuista. Luokkajärjestelmän mukaisissa kilpailuissa kilpaillaan voimistelijan tason, ei iän perusteella. Luokkajärjestelmä alkaa voimisteluasemalta ja Mestariluokka on luokista korkein. Kaiken kaikkiaan luokkia on kahdeksan. Voimistelijan on mahdollista nousta luokasta toiseen puolivuosittain. Nostot luokasta seuraavaan tekee erillinen luokkanousuista vastaava työryhmä. Luokkajärjestelmässä kilpaillaan sekä yksilö- että joukkueohjelmilla.

Seurat voivat lisäksi järjestää omia kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja, joissa kilpaillaan ikäluokittain. Lasten ja nuorten sarjoissa on helpotetut sääntövaatimukset. SM-kilpailut käydään naisten ja nuorten sarjoissa, joukkue- ja yksilökilpailuina. SM- kilpailuissa noudatetaan kansainvälisen voimisteluliiton (FIG) ikärajoja.